Vagushermon toiminta uniongelmien taustalla

Hermoston tasapaino on tärkeää rentoutumisen ja palautumisen kannalta.

Vagushermo, eli kiertäjähermo on yksi aivohermoistamme. Sen toiminta on keskeisessä roolissa kehossamme ja mielen tasapainossa. Vagushermo kulkee aivoista läpi kehon ja säätelee monia elintoimintoja, kuten sydämen sykettä, ruoansulatusta ja hengitystä. Vagushermon toiminta kytkeytyy vahvasti kehon rentoutumisjärjestelmään, eli parasympaattiseen hermostoon, jonka aktivoituminen auttaa kehoa palautumaan, rauhoittumaan ja säätelemään stressivasteita.

Vagushermo ja stressireaktio

Vagushermo toimii eräänlaisena säätelijänä sympaattisen ja parasympaattisen hermoston välillä. Kun kohtaamme stressaavia tilanteita, sympaattinen hermosto aktivoituu ja keho valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan. Tämä on luonnollinen reaktio, mutta jatkuva stressitila johtaa siihen, että keho jää ”päälle” -tilaan, jossa rentoutuminen ja palautuminen eivät pääse kunnolla käynnistymään. Tämä vaikuttaa unenlaatuun, sillä unessa keho pyrkii juuri tähän palautumiseen.

Vagushermon stimulaatio voi vähentää stressireaktioita ja auttaa kehoa siirtymään rauhallisempaan tilaan. Tämä on erityisen tärkeää unelle, sillä rauhoittunut keho ja mieli luovat paremmat edellytykset nukahtamiselle ja syvän unen saavuttamiselle.

Vagushermossa on kaksi merkittävää haaraa, jotka vaikuttavat eri tavoin elimistön toimintoihin:

Dorsaalinen haara

Vagushermon dorsaalinen haara, eli takimmainen haara, on evolutiivisesti vanhempi osa hermostoa, joka aktivoituu erityisesti voimakkaissa stressitilanteissa ja vaaran uhatessa. Tämän haaran tehtävänä on käynnistää kehon puolustusmekanismi, niin sanottu "freeze"-reaktio, jossa keho lamaantuu tai jähmettyy vaaratilanteessa. Tämä reaktio ilmenee sydämen sykkeen hidastumisena, ruoansulatuksen pysähtymisenä ja yleisenä "sammumisena". Tarkoituksena on säästää energiaa ja suojella kehoa mahdollisilta vammoilta tilanteessa, jossa aktiivinen puolustautuminen ei ole mahdollista.

Dorsaalinen haara aktivoituu erityisesti silloin, kun sympaattinen hermosto – joka valmistaa kehoa taistelemaan tai pakenemaan – ei enää riitä selviytymiseen. Tällöin keho siirtyy tilaan, jossa se "sammuttaa" itsensä mahdollisimman vähin vaurioin.

Dorsaalinen haara ja unihäiriöt

Kun dorsaalinen haara aktivoituu voimakkaasti esimerkiksi pitkäkestoisen stressin tai traumaattisten kokemusten seurauksena, se voi pitää kehon jatkuvassa puolustusvalmiudessa. Tämä tila voi ilmetä kroonisen jännittyneisyyden tai ylivirittyneisyyden muodossa, mikä vaikeuttaa rentoutumista ja voi aiheuttaa erilaisia uniongelmia:

Unettomuus: Keho voi jäädä tilaan, jossa ylivirittyneisyys estää rauhoittumisen ja vaikeuttaa nukahtamista.
Keskeytynyt uni: Puolivalpas tila ylläpitää jännittyneisyyttä unen aikana, mikä heikentää unen syvyyttä ja laadukkuutta.
Painajaiset ja levoton uni: Traumaattiset kokemukset voivat aktivoida dorsaalista haaraa, mikä lisää painajaisia ja levottomia unia, ja vaikeuttaa luonnollisen rentoutumisen tilan saavuttamista.

Ventraalinen haara

Vagushermon ventraalinen haara (etummainen haara) on evolutiivisesti uudempi osa, joka liittyy läheisesti sosiaaliseen käyttäytymiseen ja turvallisuuden tunteeseen. Tämä haara yhdistyy muun muassa sydämeen, keuhkoihin ja kasvojen lihaksiin ja säätelee niiden toimintaa siten, että keho pääsee rentoutumaan ja saavuttamaan mielihyvän tilan. Kun ventraalinen haara aktivoituu, sydämen syke ja hengitys rauhoittuvat, ruoansulatus aktivoituu, ja koko keho virittyy yhteyden ja rauhan tilaan. Tämä luo turvallisuuden tunteen, joka helpottaa vuorovaikutusta, edistää tunteiden säätelyä ja tukee kehon luonnollista stressistä palautumista. Ventraalisen haaran toiminta vahvistaa myös läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta ihmissuhteissa. Kun ventraalinen haara on aktiivinen, ihminen kykenee rentoutumaan ja tuntee olonsa rauhalliseksi ja tasapainoiseksi. Tämä kaikki auttaa kehoa palautumaan tehokkaammin stressistä.

Ventraalinen haara ja unen tukeminen

Ventraalisen haaran aktivoituminen edistää monia hyviä unen edellytyksiä, kuten rentoutumista, turvallisuuden tunnetta ja syvää palautumista. Kun ventraalinen haara on aktiivinen, keho siirtyy lepotilaan, jossa hengitys ja syke tasoittuvat, ruoansulatus toimii optimaalisesti ja koko hermosto rauhoittuu. Tämä tila on olennaisen tärkeä syvän ja palauttavan unen kannalta. Jos ventraalinen haara ei pääse aktivoitumaan riittävästi, voi se johtaa nukahtamisvaikeuksiin tai vaikeuttaa syvän unen saavuttamista ja heikentää yleisesti kehon palautumista.

Tasapaino hermoston toiminnassa on hyvälaatuisen unen perusta. Hyvän unen tukemiseksi on tärkeää vahvistaa ventraalisen haaran aktivoitumista erilaisilla rentoutusharjoituksilla, hengitysharjoituksilla ja mindfulness-tekniikoilla. Voit myös kokeilla laulamista ja hyräilyä. Vagushermo kulkee kurkunpään kautta, ja laulaminen tai hyräily voivat kevyesti stimuloida sitä, rauhoittaen mieltä ja rentouttaen kehoa.

Kun vagushermo toimii tasapainoisesti ja ventraalinen haara pääsee aktivoitumaan, se helpottaa nukahtamista ja syventää unta, samalla kun keho pääsee paremmin palautumaan stressistä ja jännityksistä.

Vagushermon haarojen tasapainoinen toiminta luo siis optimaaliset olosuhteet unen kannalta, tukemalla sekä kehon että mielen rentoutumista ja vähentämällä kroonista ylivirittyneisyyttä, joka muutoin voisi aiheuttaa unihäiriöitä.